Täysmuotoinen yhteisymmärryspöytäkirja (määritelmä) Mille MOU seisoo?

Täysmuotoinen yhteisymmärryspöytäkirja - yhteisymmärryspöytäkirja

Koko yhteisymmärryspöytäkirja edustaa yhteisymmärryspöytäkirjaa, joka on kahden tai useamman osapuolen välinen sopimus, joka ilmaisee kaikkien osapuolten aikomuksen siirtyä toimintaan liittyvässä yhteisessä suunnassa, ei ole oikeudellisesti sitova ja sitä voidaan pitää askeleena kohti virallista sopimusta osapuolten välillä.

Kuinka yhteisymmärryspöytäkirja toimii?

  • Yhteisymmärryspöytäkirjassa esitetään asiakirjassa kaikkien osapuolten vastuut ja odotukset sekä vakava aikomus toimia kohtaan.
  • MOU: ta käytetään laajasti kansainvälisissä suhteissa, koska ne voidaan muotoilla nopeasti ja salaa asianomaisten osapuolten välillä. Monet yritykset, valtion virastot ja osastot käyttävät myös yhteisymmärryspöytäkirjoja siirtyäkseen eteenpäin tavoitteen suuntaan.

Pöytäkirjan sisältö ja muoto

Kun osapuolet tulevat allekirjoittamaan yhteisymmärryspöytäkirjan, neuvottelujen on oltava saavuttaneet vaiheen, jossa osapuolet tietävät, mitä suhteelta voidaan odottaa ja miten edetä tavoitteen suuntaan. Kumpikin osapuoli voi laatia omat ehtonsa neuvottelujensa mukaisesti ja laatia yhteisymmärryspöytäkirjan, jossa otetaan huomioon kummankin osapuolen kiinnostus heidän asiakirjoistaan.

Pöytäkirjoilla on yleensä seuraava sisältö, kun ne laaditaan:

# 1 - Tarkoitus

Tarkoitus on kuvaus siitä, mitä osapuolet aikovat saavuttaa suhteesta tai kumppanuudesta. Tarkoituksen tulee olla suoraviivainen, ilman minkäänlaista epäselvyyttä viitteiden ja tarkoituksen selkeyden vuoksi.

# 2 - Osapuolten yksityiskohdat

Jokaisen yhteisymmärryspöytäkirjaan osallistuvan osapuolen olisi itse nimettävä tässä yhteisymmärryspöytäkirjan osassa. Ne voivat olla maita, järjestöjä, instituutioita, yrityksiä tai elimiä.

# 3 - Pöytäkirjan ajanjakso

Sen pitäisi sitten määritellä ajanjakso, jolle yhteisymmärryspöytäkirja on voimassa. Jos osapuolet eivät jostain syystä pysty liikkumaan yhteisymmärryspöytäkirjan suuntaan, yhteisymmärryspöytäkirja pysähtyy asetettuna päivänä. Yhteisymmärryspöytäkirja ei ole ikuinen.

# 4 - Osapuolten vastuualueet

Tässä jaksossa kummankin osapuolen vastuut määritellään yksityiskohtaisesti. Jos on olemassa yhteisiä vastuita, ne olisi myös määriteltävä tässä. Tämän osan on oltava yksityiskohtaisin, jotta siinä voidaan selvästi määritellä, mitä kukin osapuoli tekee yhteisymmärryspöytäkirjassa sovitun yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi. Tässä osiossa on oltava yksityiskohdat resursseista, joita kaikilla osapuolilla odotetaan olevan ja miten ne osallistuvat asiakirjan tässä osassa ehdotettujen velvoitteiden täyttämiseen.

# 5 - Vastuuvapauslausekkeet

Sillä tulisi olla riittävät vastuuvapauslausekkeet, joissa määritetään kaikki vastuut, tosiasiat, prosessit, joista molempien osapuolten tulisi erottua. Kaikki kiistanalaiset järjestelyt olisi mainittava tässä segmentissä selkeyden vuoksi.

# 6 - Taloushallinto

Ehdotetun kumppanuuden rahoitusjärjestelyt olisi määriteltävä yksityiskohtaisesti tässä yhteisymmärryspöytäkirjan segmentissä. Suoritettavat maksut tai investoinnit, suoritettavat tulojen jakaminen, maksettavat korot, maksettavat kustannukset jne. Olisi määriteltävä asiakirjan tässä osassa.

# 7 - Riskien jakaminen

Osapuolten tulisi selvästi omistaa riskit, jotka heillä on kumppanuuden aikana. Riskit voivat olla asianomaisten osapuolten hallinnassa tai ulkopuolella. Riskin luonteesta riippumatta osapuolten olisi riittävästi katettava kaikki yhteisymmärryspöytäkirjan riskit. Yhteisesti jaettavien riskien tulisi myös mainita tässä segmentissä.

# 8 - Allekirjoitukset

Kummankin osapuolen tai edustajien tulee allekirjoittaa yhteisymmärryspöytäkirja, joka hyväksyy yhteisymmärryspöytäkirjassa mainitut ehdot.

Edellä mainitut ovat perussopimusyksikön komponentteja. Osapuolet voivat tehdä siitä monimutkaisemman tai yksinkertaisemman liiketoimen luonteesta riippuen. Esimerkiksi kahden hyväntekeväisyyslaitoksen välinen yhteisymmärryspöytäkirja tilan jakamisesta rakennuksessa voi olla äärimmäisen yksinkertainen, kun taas kahden hallituksen välinen kauppaa ja kauppaa koskeva yhteisymmärryspöytäkirja voi olla äärimmäisen monimutkainen, tuhansia sivuja, jotka esittävät yksityiskohtaisesti ehdotetun järjestelyn jokaisen osan.

Milloin yhteisymmärryspöytäkirjaa käytetään?

Osapuolet päättivät tehdä yhteisymmärryspöytäkirjan, kun he tarvitsevat jotain muuta kuin suullista sitoutumista ja vähemmän kuin virallista sopimusta. Se on vain muodollinen vakavuutta koskeva sopimus osapuolten välillä. Yhteisymmärryspöytäkirja voi silti olla askel virallisen sopimuksen suuntaan, jos osapuolet päättävät solmia kumppanuuden, jolla on vakavia vaikutuksia. Sopimuksen voisi myös allekirjoittaa voittoa tavoittelemattomat yhteisöt, koska niiden katsotaan olevan vähemmän uhkaavia kuin muodollinen sopimus.

Tarkoitus

Tyypillisen yhteisymmärryspöytäkirjan tarkoitus on ulkoasu, jonka osapuolet ovat sopineet muodollisessa suhteessa tai kumppanuudessa. Se on parempi kuin suullinen sitoutuminen, se on dokumentoitu ja siihen voidaan viitata, jos joku puolueista poikkeaa asiakirjassa esitetyltä polulta. Pöytäkirjan puuttuessa on vaikea edes ratkaista riitoja järjestelyn aikana, mikä vaarantaa lopullisen tavoitteen saavuttamisen.

Edut

  • Virallinen asiakirja, jossa määritetään kaikkien osapuolten roolivastuut
  • Parempi kuin suullinen sitoumus
  • Tarjoaa hyvän lähtökohdan riitatapauksissa
  • Ilmaisee kaikkien osapuolten aikomuksen kohti yhteistä tavoitetta
  • Kätevä ja helppo laatia kuin oikeudellisesti sitova sopimus
  • On ystävällisempi ja vähemmän uhkaava kuin virallinen oikeudellisesti sitova sopimus
  • Mahdollistaa kansainvälisen oikeuden mukaisten velvoitteiden välttämisen, kun maat allekirjoittavat yhteisymmärryspöytäkirjan

Haitat

  • Oikeudellisen sitovuuden puuttuminen rajoittaa yhteisymmärryspöytäkirjan kykyä saavuttaa haluttu tulos
  • Kaikki osapuolet eivät voi uskoa yhteisymmärryspöytäkirjoihin, jolloin osapuolten väliset neuvottelut, joissa mikään ei voi tuottaa hedelmää, saattaa olla umpikujassa.

Johtopäätös

  • Niitä käytetään laajalti ja pidetään tärkeänä lähtökohtana kahdenvälisissä ja liikesuhteissa. Virallisesti kirjoitetut roolit, vastuut ja riskit antavat selkeyden siitä, miten erilaisiin tilanteisiin suhtaudutaan sopimuksen aikana.
  • Jotkut yhteisymmärryspöytäkirjat osoittautuvat yhtä hyviksi kuin lailliset sopimukset, koska osapuolet noudattavat niitä jatkuvasti molemminpuolisen edun saavuttamiseksi, kun taas toiset kampelevat, koska osapuolet eivät noudata niitä heikentyneen elinkelpoisuuden takia (jolloin se on molemminpuolisesti hajonnut) tai asianosaisten itsekkäiden etujen vuoksi.