Korkokulujen kaava Suosituimmat 2 laskentamenetelmää

Kaava korkokulujen laskemiseksi

Korkokulujen laskentakaava on kahden tyyppinen - ensimmäistä menetelmää kutsutaan yksinkertaiseksi korkomenetelmäksi, jossa korkokulut lasketaan kertomalla jäljellä oleva pääoma, korko ja vuosien kokonaismäärä ja toista menetelmää kutsutaan yhdistetyn koron menetelmäksi jossa koron määrä lasketaan kertomalla pääoma yhdellä plus vuotuinen korko korotettuna yhdistetyn ajanjakson lukumäärälle vähennettynä yksi ja viimeinen tulosarvo vähennetään alkuperäisestä kokonaismäärästä.

Laske korkokulut (askel askeleelta)

# 1 - yksinkertainen korkomenetelmä

Yksinkertaisen korkomenetelmän tapauksessa korkokulut voidaan laskea kertomalla jäljellä oleva pääoma, vuotuinen korkoprosentti ja vuosien lukumäärä. Matemaattisesti se on esitetty

Korkokulu SI = P * t * r

missä,

  • P = erinomainen pääoma
  • t = vuosien lukumäärä
  • r = vuosikorko

Yksinkertaisella korkomenetelmällä korkokulut voidaan määrittää käyttämällä seuraavia vaiheita:

  • Vaihe 1: Määritä ensinnäkin tietyn velan tason vuotuinen korko. Vuotuista korkoa merkitään r: llä, ja se on selvästi mainittu lainasopimuksessa.
  • Vaihe 2: Määritä seuraavaksi lainan jäljellä oleva pääoma eli lainan pääoman avaava saldo vuoden alussa. Sitä merkitään P: llä, ja se voidaan vahvistaa yrityksen kirjanpito-osastolta tai laina-aikataulusta.
  • Vaihe 3: Selvitä seuraavaksi lainan kesto eli ei. vuoteen jäljellä olevaan vuoteen. Lainan voimassaoloaika on merkitty t: llä ja se on saatavana lainasopimuksessa.
  • Vaihe 4: Lopuksi yksinkertaisen korkomenetelmän tapauksessa jakson korkokulut voidaan laskea kaavalla: Korkokulut SI = P * t * r

# 2 - Yhdistetyn koron menetelmä

Yhdistetyn korkomenetelmän tapauksessa korkokulut voidaan laskea maksamatta olevan pääoman, vuotuisen koron, vuosien lukumäärän ja no. lisäystä vuodessa. Matemaattisesti se on esitetty

Korkokulu CI = P * [(1 + r / n) t * n - 1]

missä,

  • P = erinomainen pääoma
  • t = vuosien lukumäärä
  • n = seoksen määrä vuodessa
  • r = vuosikorko

Yhdistetylle korolle korkokulu voidaan määrittää käyttämällä seuraavia vaiheita:

  • Vaiheet 1 - 3: Sama kuin yllä.
  • Vaihe 4: Seuraavaksi ei. Yhdistelmävuosien määrä vuodessa määritetään. Yleensä ei. Yhdistelmävuosien lukumäärä vuodessa voi olla 1 (vuosi), 2 (puolivuosittain), 4 (neljännesvuosittain) jne. Yhdistymisjaksojen lukumäärä vuodessa on merkitty n: llä.
  • Vaihe 5: Lopuksi yksinkertaisen korkomenetelmän tapauksessa jakson korkokulut voidaan laskea kaavalla seuraavasti:

Korkokulut CI = P * [(1 + r / n) t * n - 1]

Esimerkkejä

Voit ladata tämän korkokulujen kaavan Excel-mallin täältä - korkokulujen kaavan Excel-malli

Esimerkki 1

Otetaan esimerkki, jossa korkokustannukset on laskettava 1000 dollarin summalla yhden vuoden ajan yksinkertaisella 12 prosentin korolla.

  • Annettu, päämies, P = 1000 dollaria
  • Koron korko, r = 12%
  • Vuosien lukumäärä, t = 1 vuosi

Yksinkertaisen korkomenetelmän mukaisesti korkokulu lasketaan seuraavasti:

= P * r * t

= 1000 dollaria * 12% *

Esimerkki 2

Otetaan esimerkki siitä, että korkokustannukset lasketaan 1000 dollarin summalla yhden vuoden ajan 12 prosentin korolla yhdistämismenetelmän perusteella. Yhdistäminen tapahtuu:

  • Päivittäin
  • Kuukausittain
  • Neljännesvuosittain
  • Puolivuosittain
  • Vuosittain

Annettu, päämies, P = 1000 dollaria

Korko, r = 12%

Vuosien lukumäärä, t = 1 vuosi

# 1 - Päivittäinen sekoittaminen

Päivittäisestä sekoituksesta lähtien n = 365

Yhdistetyn korkomenetelmän mukaisesti korkokulut voidaan laskea seuraavasti:

= P * [(1 + r / n) t * n - 1]

= 1000 dollaria * [(1 + 12% / 365) 1 * 365 - 1]

= 127,47 dollaria

# 2 - Kuukausittainen yhdistäminen

Kuukausittaisen yhdistämisen jälkeen n = 12

Yhdistetyn korkomenetelmän mukaisesti korkokulut voidaan laskea seuraavasti:

= P * [(1 + r / n) t * n - 1]

= 1000 dollaria * [(1 + 12% / 12) 1 * 12 - 1]

= 126,83 dollaria

# 3 - Neljännesvuosittain sekoittaminen

Neljännesvuosittaisen yhdistämisen jälkeen n = 4

Yhdistetyn korkomenetelmän mukaisesti korkokulu lasketaan seuraavasti:

= P * [(1 + r / n) t * n - 1]

= 1000 dollaria * [(1 + 12% / 4) 1 * 4 - 1]

= 125,51 dollaria

# 4 - Puolivuosittain sekoittaminen

Puolen vuoden yhdistämisen jälkeen n = 2

Yhdistetyn korkomenetelmän mukaisesti korkokulu lasketaan seuraavasti:

= P * [(1 + r / n) t * n - 1]

= 1000 dollaria * [(1 + 12% / 2) 1 * 2 - 1]

= 123,60 dollaria

# 5 - Vuotuinen yhdistäminen

Vuotuisen yhdistämisen jälkeen n = 1,

Yhdistetyn korkomenetelmän mukaisesti korkokulu lasketaan seuraavasti:

= P * [(1 + r / n) t * n - 1]

= 1000 dollaria * [(1 + 12% / 1) 1 * 1 - 1]

= 120,00 dollaria

Edellä olevista tuloksista voidaan päätellä, että kaikki muut tekijät, jotka ovat yhtä suuria, yksinkertainen korkomenetelmä ja yhdistetty korko menetelmä, tuottavat saman korkokustannuksen, jos ei. seos vuodessa on yksi. Lisäksi korkoriskimenetelmässä korkokulut kasvavat korotusten määrän lisääntyessä vuodessa.

Alla olevassa taulukossa on yksityiskohtainen laskelma korkokuluista eri korotusjaksoille.

Alla olevassa kaaviossa on esitetty koronkulut eri korotusjaksoilla.

Osuvuus ja käyttötarkoitukset

Lainanottajan näkökulmasta on tärkeää ymmärtää korkokulujen käsite, koska ne ovat yhteisölle aiheutuneita kustannuksia lainatuista varoista. Korkokulut ovat rivikohta, joka on kirjattu tuloslaskelmaan ei-operatiivisina kuluina. Se tarkoittaa lainasta maksettavaa korkoa - joka voi sisältää yrityslainoja, obligaatioita, vaihtovelkakirjalainoja tai muita vastaavia luottolimiittejä. Korkokulujen merkitys kasvaa edelleen, koska ne ovat verovähennyskelpoisia sekä yrityksille että yksityishenkilöille useimmissa maissa. Siksi on välttämätöntä ymmärtää yrityksen korkokulut, koska se auttaisi ymmärtämään yrityksen pääomarakennetta ja taloudellista tulosta.


$config[zx-auto] not found$config[zx-overlay] not found