seychellesartprojects.org

Melkein sopimuksen merkitys

Näennäissopimuksella tarkoitetaan tuomioistuimen määräyksestä luodun sopimuksen velvoitetta, jonka tarkoituksena ei ole antaa yhden osapuolen saada kohtuutonta hyötyä tilanteesta muiden osapuolten kustannuksella, jos osapuolten välillä ei ole alkuperäistä sopimusta ja niiden välillä on kiista.

Selitys

Näennäissopimukset ovat lain asettama sopimus, jossa määritetään yhden osapuolen velvoite toista osapuolta kohtaan, mikäli edellisellä on hallussaan toisen osapuolen omaisuus, toisin sanoen toinen osapuoli hankkii jotain toisen osapuolen kustannuksella. Tuomioistuin luo nämä välttääkseen osapuolten kohtuuttoman rikastumisen tavaroiden tai palvelujen liikaa maksamisesta. Koska tuomioistuin luo nämä, kumpikaan osapuoli ei voi olla eri mieltä samasta, ja heidän on noudatettava sitä.

Esimerkkejä lähes sopimuksesta

• Henkilö tilaa joitakin pilaantuvia tuotteita verkossa antamalla osoitteensa ja maksanut siitä. Tavaran toimitushetkellä toimitusmies toimittaa sen väärään osoitteeseen. Vastaanottava osapuoli sitten kieltäytyy toimituksesta, hyväksyy tilauksen ja kuluttaa saman.
• Asia meni tuomioistuimen käsiteltäväksi, ja tuomioistuin määräsi sen jälkeen tekemään melkein sopimuksen, jonka mukaan vastaanottajan on maksettava takaisin tavaran hinta osapuolelle, joka alun perin maksaneen tavaran. Joten tässä tapauksessa vastaanottava osapuoli on nauttinut tavaroiden eduista, joten tällainen vastaanottava osapuoli on velvollinen korvaamaan entisen osapuolen.

ominaisuudet

Ominaisuudet ovat seuraavat:

1. Yleensä näennäissopimukset tarjoavat oikeuden rahaan.
2. Sopimuksesta tai osapuolten keskinäisestä suostumuksesta puuttuu, joten se on laissa asetettu eikä se ole minkään sopimuksen tulos.
3. Ne perustuvat oikeudenmukaisuuden, hyvän omantunnon, oikeudenmukaisuuden ja luonnollisen oikeudenmukaisuuden periaatteisiin.

Vaatimukset lähes sopimuksesta

Tuomarille on tietyntyyppisiä vaatimuksia, jotka täytetään, kun he tekevät päätöksen melkein tehdystä sopimuksesta, kuten alla käsitellään:

1. Asian kantajan on täytynyt tarjota palvelua tai aineellisia hyödykkeitä vastaajalle, ja kantajalla oli vaikutelma, että hän saisi maksua tällaisesta tavarasta tai palvelusta.
2. Lisäksi kantajan pitäisi pystyä perustelemaan, että vastaaja rikastuu perusteettomasti, jos hän saa tavaroita tai palveluja ilman niiden maksua.

Quasi-sopimuksen tyypit

Tyypit on määritelty 68-72 §: ssä, jotka mainitaan seuraavasti:

# 1 - 68 §

Siinä todetaan, että jos on henkilö, joka ei kykene tekemään mitään sopimusta, ja toimitukset toimitetaan hänelle tai kaikille, joille kolmas osapuoli on laillisesti velvollinen tukemaan työkyvyttömää henkilöä, toimittaja kolmas osapuoli on oikeus periä kyseisen toimittajan hinta työkyvyttömän omaisuudesta.

# 2 - 69 §

Siinä todetaan, että jos on henkilö, joka on kiinnostunut rahan maksamisesta ja maksaa toisen sellaisen henkilön puolesta, joka on lain mukaan velvollinen maksamaan, maksun suorittaneella on oikeus saada korvausta toiselta osapuolelta ( jonka puolesta hän on maksanut).

# 3 - 70 §

Siinä todetaan, että jos joku tekee jotain toisen puolesta laillisesti tai antaa jonkin toimituksen aikomatta tehdä samaa ilmaiseksi, jos vastaanottava osapuoli on nauttinut saman edusta. Silloin tällaisen vastaanottavan osapuolen on pakko maksaa korvausta entiselle puolueelle.

# 4 - 71 §

Siinä todetaan, että jos on henkilö, joka löytää toiselle osapuolelle kuuluvat tavarat ja ottaa tällaiset tavarat säilöön, ensimmäisellä on sama vastuu kuin takaajalle.

# 5 - 72 §

Siinä todetaan, että jos on henkilö, jolle on maksettu tai toimitettu vahingossa tai pakon alaisena, hänen on maksettava takaisin tai palautettava sama takaisin.

Ero melkein sopimuksen ja sopimuksen välillä

Sopimukset ovat ilmaistuja, jotka tarkasteltavat osapuolet hyväksyvät lain nojalla, jos niillä on yhteisiä etuja ja seurauksia, vaikka niissä on nimenomaisesti ilmaistu ehtoja. Sitä vastoin melkein tehtyjen sopimusten mukaan velvoitteet pannaan täytäntöön lainvalvonnassa, joka perustuu tarkasteltavien osapuolten toimintaan estääkseen toisen osapuolen kohtuuttoman edun toisen osapuolen kustannuksiin nähden.

Edut

Edut ovat seuraavat:

• Se estää yhden osapuolen kohtuuttoman edun muiden osapuolten kustannuksiin nähden, koska se perustuu epäoikeudenmukaisen rikastumisen periaatteeseen.
• Se on luotu tuomioistuimen määräyksellä, joten kukaan osapuolista ei voi yrittää olla eri mieltä tällaisista määräyksistä. Joten kaikkien osapuolten on noudatettava sitä.

Haitat

Haitat ovat seuraavat:

• Rikastettu osapuoli ei ole vastuussa tapauksissa, joissa hänen saamaansa etua tarjottiin huolimattomasti, tarpeettomasti ja väärin laskettuna.
• Se luodaan yleensä vain siinä määrin kuin se oli välttämätöntä perusteettoman edun estämiseksi, ja kantajan on luovuttava kaikista odotettavissa olevista voitoista, jotka hän olisi ansainnut, jos osapuolten välillä on olemassa kokonaisuudessaan ilmaistu sopimus.

Johtopäätös

On tilanteita, joissa osapuolten välillä ei ole sopimusta. Silti jo silloin tietyt sosiaaliset suhteet luovat erityisiä velvoitteita, jotka joidenkin osapuolten on suoritettava tuomioistuimen määräyksellä. Näitä velvoitteita kutsutaan näennäissopimuksiksi, koska luodaan samat velvoitteet kuin tavallisen sopimuksen yhteydessä. Nämä lähes sopimukset perustuvat oikeudenmukaisuuden, oikeudenmukaisuuden ja hyvän omantunnon periaatteisiin.