Valtionlaskut vs joukkovelkakirjat Viisi suurinta eroa (infografiikan kanssa)

Ero valtion velkasitoumusten ja joukkovelkakirjojen välillä

Valtionlaskut ovat vieraan pääoman ehtoisia instrumentteja, jotka keskuspankki laskee liikkeeseen valtion puolesta alle vuoden toimikaudella ja joilla on vähäiset mahdollisuudet laiminlyönnin riskiin, kun taas joukkovelkakirjoja lasketaan liikkeeseen yli kahden vuoden ajaksi, ja ne voivat Kumpikin ei ole riskivapaata sen tyypistä riippuen.

Valtionlaskut ovat valtion tai yritysten liikkeeseen laskemia velkapapereita rahankeräämiseksi, ja niiden toimikausi on alle vuosi, ja ne lasketaan liikkeeseen yleensä 91 päivän, 182 päivän ja 364 vuoden toimikaudeksi. Joukkovelkakirjat ovat myös valtion ja yritysten liikkeeseen laskemia velkainstrumentteja. Yrityslainojen hallintaoikeus on vähintään 2 vuotta,

Mikä on valtionkassa?

  • Hallituksen liikkeeseen laskemat setelit laskevat Yhdysvaltain keskuspankki ja Intian Intian keskuspankki. Maailmanlaajuisesti niitä laskevat liikkeeseen yksittäiset keskuspankit.
  • Hallituksen liikkeeseen laskemat setelit ovat turvallisimpia instrumentteja, eikä niillä ole minkäänlaista maksuriskiä, ​​koska hallitus tukee niitä. T-laskuilla käydään kauppaa rahoitusmarkkinoilla, ja kuka tahansa voi ostaa niitä eri reiteillä.
  • Kehittyneemmillä markkinoilla se voi käydä aktiivista kauppaa myös yksityishenkilöillä, mutta vähemmän kehittyneillä markkinoilla ne ostetaan yleensä sijoitusrahastojen kautta. T-laskujen tuotto on sijoittajille verovapaata.
  • T-setelit eivät maksa kuponkeja, vaan ne nostetaan sijoittajille nollakuponkilainana alennuksella nimellisarvosta. Erääntymisjakson lopussa sijoittajat saavat korosta instrumentin tuoton muodossa saamalla nimellisarvon laskusta.

Mitä joukkovelkakirjat ovat?

  • Joukkovelkakirjoja voidaan laskea erääntyväksi maturiteetiksi, joka sisältää 2 vuoden, 5 vuoden, 10 vuoden tai jopa 30 vuoden joukkovelkakirjat.
  • Valtion liikkeeseen laskemat joukkovelkakirjat ovat riskittömiä eikä niillä ole maksuriskejä, koska hallitus tukee niitä.
  • Yrityksen liikkeeseen laskemilla joukkovelkakirjoilla on maksukyvyttömyysriski. Valtion liikkeeseen laskemat joukkovelkakirjat ovat veroton instrumentti, mutta yrityslainat eivät ole verovapaita sijoittajille.
  • Lainanhaltijat vastaanottavat sijoittajat sijoitetun pääoman tuotona kuponkimaksuna yleensä neljännesvuosittain tai puolivuosittain.

Valtionlaskut vs. joukkovelkakirjat

Katsotaanpa suurimmat erot valtion velkasitoumusten ja joukkovelkakirjojen välillä.

Tärkeimmät erot

  • T-setelit ovat valtion tai yrityksen liikkeeseen laskemia velkainstrumentteja, joiden toimikausi on alle vuosi ja joiden suosituin toimikausi on 91 päivää, 82 päivää ja 364 päivää. Joukkovelkakirjat ovat valtion tai yritysten liikkeeseen laskemia velkainstrumentteja, jotka ovat voimassa vähintään kahden vuoden ajan.
  • T-setelit eivät maksa kuponkeja, vaan ne vaihdetaan nollakuponkilainana sijoittajille, ne lasketaan liikkeeseen alennuksin ja sijoittajat saavat nimellisarvon toimikauden lopussa, joka on sijoituksen tuotto. Joukkovelkakirjat maksavat korkoa kuponkina sijoittajille neljännesvuosittain tai puolivuosittain.
  • T-laskuilla ei ole maksuriskiä riippumatta siitä, ovatko ne laskeneet hallitus vai yritys. Valtion joukkolainat ovat riskittömiä, mutta yrityslainoilla on oletusarvo. Useat luokituslaitokset, kuten Moody's ja S&P, luokittelevat yrityslainoja, jotta sijoittajat voivat tehdä tietoon perustuvan päätöksen tietyn joukkolainan riskeistä.
  • T-velkakorko on yleensä matalampi kuin joukkolainan korko, koska sijoittajan omistusoikeus joukkolainaan on korkeampi ja myös riski suurempi.

Valtionlaskujen ja joukkovelkakirjojen vertailutaulukko

Perusta Valtionlaskut Joukkovelkakirjat
Määritelmä Valtionlaskut ovat valtion tai yritysten liikkeeseen laskemia velkapapereita rahankeräämiseksi. T-laskujen toimikausi on alle vuosi. Lainat ovat myös valtion ja yritysten liikkeeseen laskemia velkainstrumentteja. Yrityslainojen hallintaoikeus on vähintään kaksi vuotta
Toimikausi T-laskujen voimassaoloaika on alle vuosi, ja ne lasketaan yleensä voimaan 91 päivää, 182 päivää ja 364 vuotta. Nämä kolme erääntymisaikaa ovat suosituimpia, vaikka T-laskuja lasketaan liikkeeseen myös muille toimikaudille. Lainoja lasketaan liikkeeseen yli kahden vuoden ajan. Yleensä joukkovelkakirjat lasketaan liikkeeseen kahden vuoden, 5 vuoden 10 vuoden ja 30 vuoden joukkovelkakirjoina
Kuponkitaksa T-setelit eivät maksa kuponkeja, vaan ne nostetaan sijoittajille nollakuponkilainana alennuksella nimellisarvosta. Erääntymisjakson lopussa sijoittajat saavat korosta instrumentin tuoton muodossa saamalla nimellisarvon laskusta. Joukkolainat maksavat sijoittajilleen korkoa joukkovelkakirjalainan pitämisestä kuponkimaksuina, yleensä kuponki maksetaan sijoittajille neljännesvuosittain tai puolivuosittain.
Verojen vaikutus Sijoittajien ei tarvitse maksaa veroja riippumatta siitä, laskevatko setelit valtion tai yritys. Valtion liikkeeseen laskemat joukkovelkakirjat ovat veroton instrumentti, mutta yrityslainat eivät ole verovapaita sijoittajille.
Oletusriski T-laskuilla ei ole maksuriskiä riippumatta siitä, ovatko ne laskeneet hallitus vai yritys. Valtion liikkeeseen laskemat joukkovelkakirjat ovat riskittömiä eikä niillä ole maksuriskejä, koska hallitus tukee niitä. Yrityksen liikkeeseen laskemilla joukkovelkakirjoilla on maksukyvyttömyysriski.

Johtopäätös

Sekä velkasitoumukset että joukkovelkakirjat ovat valtion tai yritysten liikkeeseen laskemia velkainstrumentteja. T-laskujen korko on yleensä matalampi kuin joukkovelkakirjat, koska T-setelin hallussapidon riski ja hallintaoikeus ovat pienemmät kuin joukkovelkakirjalainan. Harvinaisissa tilanteissa, joissa sijoittajat pelkäävät taantuman, tuottokäyrä kääntää tämän tunnetuksi käänteisenä tuottokäyränä. Hallituksen takaamat joukkovelkakirjat ja velkasitoumukset ovat valtion takaamia, eikä niillä ole maksukyvyttömyysriskiä.


$config[zx-auto] not found$config[zx-overlay] not found