Nimellinen vs. reaalikorko | Viisi suurinta eroa (infografiikan kanssa)
Ero nimellisen ja reaalikoron välillä
Nimellisen ja reaalikoron välinen ero voidaan ymmärtää Fisherin yhtälön avulla. Fisherin vaikutuksen mukaan nimellinen korko on yksinkertaisesti reaalikoron ja odotetun inflaation summa.
Nimellinen korko = Reaalikorko + odotettu inflaatioFisherin vaikutuksen idea on, että reaalikorot ovat suhteellisen vakaa ja korkojen muutokset johtuvat odotetun inflaation muutoksista. Tämä on yhdenmukaista rahan neutraalisuuden kanssa.
Sijoittajat ovat alttiina riskille, että inflaatio ja muut tulevat tulokset saattavat poiketa odotetusta. Sijoittajat vaativat ylimääräisen tuoton (riskipreemion) tämän riskin kantamiseksi, jota voimme pitää nimellisen korkotason kolmannena komponenttina.
Nimelliskorkokaava = reaalikorko + odotettu inflaatio + riskipreemiaNäiden korkojen välinen ero on inflaatio. On tärkeää ymmärtää nämä korot, koska nimelliskorot eivät näytä koko sijoitustuottojen tai talouden tarinaa.
Nimellinen korko vs reaalikoron infografiikka
Katsotaanpa suurimmat erot nimellisen ja reaalikoron välillä.
Keskeiset erot nimellisen ja reaalikoron välillä
- Nimellinen korko on yksinkertaisin ymmärrettävä korko. Se ei ota huomioon muita tekijöitä. Toisaalta reaalikorko ottaa huomioon inflaation vaikutuksen korkoon ja antaa selkeän kuvan.
- Nimellinen korkoprosentti voidaan laskea = Reaalikorko + Inflaatio
- Reaalikorko = Nimellinen korko - Inflaatio
- Jos inflaatio kasvaa ja ylittää nimelliskoron, reaalikorko on negatiivinen. Reaalinen korko voi myös olla negatiivinen, jos talous on deflaatiokorkoympäristössä eli jos inflaatio laskee ajan myötä. Tämä on tärkeää ymmärtää, kun inflaatio vähentää ostovoimaa ja heikentää pääomaa.
- Joukkovelkakirjoissa mainitaan kiinteät korot, joita kutsutaan myös kuponkimaksuiksi. Nämä korot ovat kiinteät, eikä odotukset tai inflaatio vaikuta niihin. Esimerkiksi 1000 dollarin joukkolainan korko on 5%, mikä tarkoittaa, että liikkeeseenlaskija maksaa 500 dollaria joukkovelkakirjan haltijalle jokaisena kiinteänä ajanjaksona. Jos sijoittajat odottavat inflaatioasteessa muutoksia, ts. Jos sijoittajat kokevat, että inflaatiovauhti nousee, he voivat valita inflaatioon liittyvät TIPS-arvot tai vaihtuvakorkoiset joukkovelkakirjat.
- Oletetaan, että X on tallettanut tilillesi 1000 dollaria. Tilin korko on 3%. Tämä tarkoittaa, että tilin saldon tulisi vuoden lopussa olla noin 1030 dollaria. Tämä tarkoittaa, että ansaittu korko on 30 dollaria. Vuosikorko on tässä tapauksessa 3%. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että olet 30 dollaria rikkaampi, koska emme ole ottaneet huomioon inflaatioastetta. Tällöin kuvaan tulee todellinen korko.
- Oletetaan, että talouden kokonaishinta on noussut 1%. Tämä tarkoittaa, että sijoitettu rahasi on nyt arvoton kuin aikaisemmin. Ostovoimasi on heikentynyt, koska tarvitset nyt ylimääräistä rahaa saman tuotteen ostamiseen kuin vuosi sitten. Siksi, jotta ymmärrät kuinka paljon olet hyötynyt, sinun on mukautettava se inflaation nopeuteen. Esimerkissämme inflaatio on 1% ja nimellinen korko 3%, joten todellinen reaalikorko on 2%. Tämä tarkoittaa, että todellinen ostokapasiteettisi kasvaa 2%.
Nimellisen vs. reaalikoron vertailutaulukko
Perusta | Nimellishinta | Todellinen hinta | ||
Kaava | Nimellishinta = Reaalikurssi + Inflaatio | Reaalikorko = Nimellinen korko - Inflaatio | ||
Määritelmä | Nimellinen korko on yksinkertaisin koron muoto, jossa ei oteta huomioon inflaatiota | Reaalikorot ovat korkoja, joita on mukautettu inflaation aiheuttamien taloudellisten aaltoilujen huomioon ottamiseksi | ||
Inflaatiovaikutus | Niillä ei ole inflaation vaikutusta | Kun inflaatio on suurempi kuin nimelliskorko, reaalikorko on negatiivinen ja kun inflaatio on pienempi kuin nimelliskorko, reaalikorko on positiivinen. | ||
Sijoitusvaihtoehto | Joukkovelkakirjat ilmoittavat yleensä nimelliskorot. Tämäntyyppiset korot ilmoitetaan tavallisesti korkosijoitusten kuponkikorkona, koska tämä korko on liikkeeseenlaskijan lupaama korko, joka leimataan joukkolainojen haltijoiden lunastamaan kuponkiin. | Sijoittajat, jotka haluavat etsiä suojaa inflaatiolta, sijoittavat Treasury Inflation-Protected Securities (TIPS) -yksikköön. Näiden arvopapereiden korko indeksoidaan inflaatioon. Saatavilla on myös sijoitusrahastoja, jotka sijoittavat vaihtuvaan korkoon sidottuihin joukkovelkakirjoihin, kiinnityksiin ja lainoihin, jotka on mukautettu nykyisiin korkoihin | ||
Esimerkki | Talletuskorko ilmoitetaan 2% vuodessa 1000 dollarin sijoituksesta. Nimellisesti mitattuna sijoittaja uskoo saavansa 200 dollaria korkoina. | Talletuskorko on 2% vuodessa 1000 dollarin sijoituksesta ja inflaatio on 3%. Todellinen tuottoprosentti, jonka sijoittaja aikoo ansaita, on 2% - 3% = -1%. Tuotto inflaatioasteen huomioon ottamisen jälkeen on negatiivinen. |
Johtopäätös
Korkojen ymmärtäminen on tärkeää, koska ne auttavat arvioimaan ja vertaamaan erilaisia investointeja ja lainoja ajan myötä. Taloustieteessä nimelliset ja reaalikorot ovat kaksi tärkeää käsitettä. Maan BKT (bruttokansantuote) noteerataan sekä nimellisinä että reaalikoroina.
Edellä mainittu Fisherin yhtälö auttaa määrittämään tämän nopeuden tarkasti. Nimelliskorko kuvaa korkoa ilman korjauksia inflaation vaikutuksille ja reaalikorko viittaa korkoon, joka on oikaistu inflaation vaikutuksilla.